Hatutan.com, (29 Maiu 2926), Díli– Reseita Estadu ho montante millaun US$12.5 aumenta iha proposta orsamentu retifikatívu 2026 no mós iha finansiamentu adisionál atu suporta programa no atividade Estadu nian.
Ministra Finansas, Santina José Rodrigues F. Viegas Cardoso. Foto/Marcelino Tomae
Ministra Finansas, Santina José Rodrigues F. Viegas Cardoso, hatete iha ámbitu debate espesialidade bá orsamentu retifikatívu 2025 iha Parlamentu Nasionál, Sesta (29/05/2026), katak iha proposta Orsamentu Retifikativu 2026, Governu identifika aumentu iha reseita Estadu no mós iha finansiamentu adisionál atu suporta programa no atividade Estadu nian.
“Kona-bá reseita ne’ebé maka ita iha, katak banhira ita haree ita nia reseita ne’ebé ita aloka iha orsamentu retifikatívu, reseita doméstika aumenta hamutuk ho montante aproximadu millaun US$12.5. Aumentu ne’e mai husi fonte impostu oioin, inklui impostu seletivu ho valor millaun US$5.3, impostu importasaun hamutuk millaun US$3.4 no impostu “filstax” hamutuk millaun US$3.5.
Ministra Finansas esplika tan katak iha tabela prinsipál proposta ne’e, Governu mós registra aumentu iha área finansiamentu ho total aproximadu millaun US$101. Husi montante ida-ne’e, purvolta millaun US$1 mai husi administrasaun sentrál.
Advertisement
Reseita naun-petrolífera sira hetan aumentu adisionál hamutuk US$97,243,825. Iha valor ne’e inklui ona empréstitu ka keréditu suave husi Banco Nacional de Comércio de Timor-Leste (BNCTL) ho montante millaun US$45.
Governu mós hetan reseita própria husi Regiaun Administrativa Espesiál de Oé-Cusse-Ambeno (RAEOA) ho total US$3,868,962.
“Ita haree bá sub-setor administrasaun sentrál, pur klarifikasaun Ekonómia nian. Sei ita haree bá iha pur klarifikasaun ekonómika nian ita haree kontribuisaun impostu nian ne’e hamutuk millaun US$8,850, sei ita kompara orsamentu orijinál nian no mós iha haree direitu Aduaneira importasaun nian iha aumenta mós millaun US$3.4, kompara husi orsamentu orijinál ne’ebé ita nian iha,” nia dehan.
Nia subliña, ida-ne’e haree bá tabele A3 ne’e iha aumenta millaun US$101 bá adisionál finansiamentu, ne’e mai husi saldo anterior ne’ebé maka la ativia tiha ona, inklui mós kredit Suavel nian, ne’ebé Governu refleta iha finansiamentu orsamentu Jerál Estadu nian.
Iha ámbitu diskusaun Orsamentu Rektifikativu iha faze espesislidade ne’e, membru Parlamentu Nasionál husi Bankada FRETILIN Antónino Branco husu Ministra Finansas atu aprezenta númeru konkrétu kona-bá progresu reseitas Estadu ne’ebé arekuadu to’o agora durante debate kona-bá alterasaun Orsamentu Jerál Estadu (OJE) 2026 iha Parlamentu Nasionál.
Advertisement
Deputadu Antónino Branco husu Governu atu esplika hira maka reseitas ne’ebé tama ona kompara ho previzaun ne’ebé estabelese iha orsamentu orijinál, tanba agora nasaun tama ona ba fulan-neen.
“Ha’u hakarak hatene previzun ne’ebé to’o agora dadaun ne’e ita ona hira husi previzun ne’ebé ita previstu iha orsamentu orijinál, agora dadaun ne’e ita atu tama fulan neen ita hetan ona reseitas hira ona,” dehan nia.
Deputadu FRETILIN ne’e afirma katak Parlamentu no públiku presiza hetan informasaun ho dadus no númeru klaru, la’ós justifikasaun kona-bá, maibé tenke esplika detallu kona-bá kontribuisaun reseitas husi ministériu no instituisaun sira, inklui RAEOA no entidade públika seluk, hodi hatene total reseitas Estadu ne’ebé arrecada to’o loron 29 fulan ida-ne’e.
“Ha’u hakarak Ministra hatete númeru maka mai, labele dehan katak sistema maka la di’ak. Ida uluk la di’ak, agora foin maka hadia, ne’e ha’u hanoin ita duun malu de’it,Agora ita ko’alia kona-bá reseitas nisn, ha’u hakarak hatene de’it husi Ministra Finansas tanba ko’alia kona-bá númeru, kontribuisain husu Ministériu ida-idak, ne’ebé iha RAEOA karik kontribuisaun hira depois husi institusaun sira seluk ne’e hira totál to’o ohin loron 29 keta iha ona karik, tanba sistema agora ema bele dehan buat ita bele hetan,” nia hatete.
Nia hatete katak ho sistema atual, Governu tenke bele fó informasaun transparente no atualizadu kona-bá entrada reseitas Estadu.