Viasakra moris iha Baucau Vila hodi hanoin hikas Jesus Nia terus to’o mate, Sesta-Feira Santa, 18 Abríl 2025. Foto/Elio dos Santos da Costa
Sarani Baucau Villa atus liu halibur malu iha kampu futeból Eskola Santu António (ESA) Baucau hodi asiste viasakra moris hodi reflete Jesus Kristu Nia terus to’o mate iha krús, ho prosisaun to’o resintu Igreja Katedrál Dioseze Baucau nian.
Viasakra moris hahú tuku 12:00 meiudia, halo tuir prosesu sira Jesus Nia terus iha série Sesta-Feira Santa nian. hahú ho primeira estasaun tuir dalan to’o estasaun ikus nian ka estasaun XIV iha resintu Igreja ne’ebé pertense mós Igreja Parókia Santu António Baucau.
Advertisement
Hamutuk ho Bispu Dioseze Baucau, Mgr. Leandro Maria Alves, Pároku Parókia Santu António Baucau, Padre Manuel da Silva Ximenes, SDB ho madre sira no leigu sira Baucau nian, inklui Sarani Katóliku Baucau Villa, hahú husi labarik, joven, ferik no katuas sira, la’o iha hakmatek nia laran hodi akompaña ho orasaun no hananu hodi halo viasakra moris ho di’ak tebes.
Viasakra moris ne’e hodi hanoin hikas Jesus Kristu nia sofrimentu, ne’ebé Sarani Katóliku sira fiar hanesan Maromak Oan hodi saran aan ba mate soi ema hotu husi sala sira.
Viasakra moris ne’e fó sentidu no lisaun boot kona-bá viajen Jesus Kristu nian hosi Getsémani to’o kruzifikasaun iha foho Kalváriu tutun.
Autór sira iha prosisaun ne’e maka adolexente sanulu resin ka saida maka hanaran Joven Katóliku sira. Entretantu prosisaun servisu Sexta-Feira Santa iha Baucau Vila, la’o ho seguru no hakmatek ne’ebé hetan kolaborasaun di’ak hosi autoridade seguransa (PNTL) no mós Guarda Igreja Parókia Baucau nian.
Orijen sira Sesta-Feira Santa nian
Advertisement
Viasakra moris iha Baucau Villa hodi hanoin hikas Jesus Nia terus to’o mate, Sesta-Feira Santa. Foto/Elio dos Santos da Costa
Sita husi publikasaun sítiu ofisial oioin kona-ba ritu sira Igreja Katóliku katak iha loron Jesus Kristu nia Mate ka Sesta-Feira Santa maka loron ne’ebé Jesus Kristu mate no hetan kruzifikasaun iha foho Golgota, Jeruzalén. Eventu ida-ne’e akontese liu tinan 2,000 liubá, no sai hanesan momentu ida ne’ebé importante liu iha istória sarani nian.
Jesus, ne’ebé ema fiar katak Nia maka Maromak Nia Oan-Mane no Salvadór, hetan kaer hosi autoridade Romanu sira hafoin hetan traisaun hosi Ninia dixípulu ida, Judas Iscariotes. Hafoin ne’e nia hetan julgamentu no kondenasaun ba mate liuhosi kruzifikasaun – forma ezekusaun kruél ida iha tempu ne’ebá. Maski nuneʼe, ba ema kristaun sira, Jesus nia mate laʼós buat hotu nia rohan, maibé neʼe mak sakrifísiu neʼebé boot liu atu hamoos ema nia sala.
Tanbasá Hanaran Sesta-feira Santa
Maski loron ida-ne’e loron triste no terus nian, maibé loron ida-ne’e hanaran “Bo’ot” tanba signifikadu boot ne’ebé nia kontein. Ba sarani Katóliku sira, Sesta-feira Santa nu’udar símbolu domin, sakrifísiu no perdaun nian. Jesus prontu atu sakrifika nia-aan hodi salva umanidade. Husi eventu ida-ne’e, sarani sira hetan konvite atu reflete kona-bá valór sira haraik-aan, pasiénsia, no domin sinseru.
Sarani Baucau Villa hola parte iha viasakra moris iha Sesta-Feira Santa husi ESA Teulale mai to’o Igreja Katedral Baucau. Foto/Elio dos Santos da Costa
Sesta-Feira Santa normalmente komemora ho servisu espesiál sira iha igreja sira. Servisu ne’e hala’o iha atmosfera solene no kalma. La hanesan ho feriadu sira seluk, Sesta-Feira Santa la akompaña ho ksolok ka selebrasaun. Ema halo ida-ne’e hodi nonook, kontempla no reza. Igreja balu mós halo viasakra moris (drama ka teatru) kona-bá kruzifikasaun nu’udár forma ida atu hanoin kona-ba Jesus nia terus.
Barak mós halo jejún no abstenensia , nu’udar símbolu hola parte iha Kristu nia terus. Iha rai balu hala’o Dalan Krús nian ka Viasakra hodi hanoin hikas Jesus nia pasu ikus sira ba fatin krusifikasaun nian.
Sesta-feira Santa fó lisaun importante sira kona-bá domin ne’ebé sakrifika aan rasik, perdaun, no lealdade ba buat di’ak, maski liuhosi dezafiu sira.
Advertisement
Loron Jesus Kristu nia terus to’o mate mós nu’udár momentu reflesaun ida kona-bá sakrifísiu no domin inkondisionál. Lembransa ida katak maski husi terus, esperansa bele buras. Tanba liu tiha Sesta-Feira Santa, sempre iha Domingu Páskua nian – loron moris-hi’as nian, loron ne’ebé nakonu ho vitória no ho esperansa foun.