Hatutan.com, (03 Dezembru 2025), Díli– Parlamentu Nasionál liuhosi plenária iha loron 02 fulan-Dezembru 2025, aprová ona pareser husi Komisaun A trata asuntu Konstitusionál ho Justisa kona-bá pedidu autorizasaun bá audisaun Deputadu Bankada FRETILIN, Florentino Ximenes Sinarai no mós Deputadu Antonino Bianco hodi presta deklarasaun ho kuantidade hanesan suspeitu iha prosesu inkéritu NUC.0017/25.PGGC ne’ebé la’o iha Gabinete Sentrál Kombate Korrupsaun no Kriminalidade Organizadu, Ministériu Públiku ho votasaun A-favór 52, Abtensaun 2 kontra zero.
Membru Bankada FRETILIN, Floretino Ximenes Sinarai, aprezenta dokumentu ne’ebé Vise-NMinistru Paulo Remédio nia kaben hetan pasaporte Timo iha diskusaun no aprovasaun OJE 2026 iha PN, Segunda (17/11/2025). Foto/Repro.
“Rezultadu votasaun bá pareser kona-bá levantamentu imunidade A-favór 52 Abtensaun 2 kontra zero, ne’ebé paraser ne’e apresiadu,” PPN Maria Fernanda Lay deklara iha Plenária PN.
Iha fatin hanesan Deputadu Bankada FRETILIN Florentino Ximenes “Sinarai” hateten nia parte respeitu tebes apresiasaun hanoin husi destintu deputadu sira nian, maibé atu fó hanoin bá hotu katak nia bá presta deklarasaun iha Ministériu Públiku ne’e tanba justisa ne’e bá ema hotu.
“Desde inisiu ha’u hateten kedan katak labele uza Parlamentu Nasionál hodi subar iha imunidade, espera katak buat hirak ne’e hotu bele sai ezemplu bá ita hotu maibé ha’u nafatin hakruk bá saida mak lala’ok loos iha Parlamentu Nasionál ida-ne’e, ne’ebé ha’u nian hanoin rekejitu normál, no ezemplu di’ak para ita bele rai hela bá futuru,” Deputadu Florentino Ximenes Sinarai deklara iha plenária PN.
Advertisement
Deputadu ne’e esplika iha loron 04 Novembru 2025 nia bá presta ona deklarasaun iha Ministériu Públiku kona-bá kazu eviksaun ne’ebé akontese iha Tasi-Tolu iha fulan hirak liubá hodi halo diskusaun ida ho Sekretáriu Estadu Asuntu Toponomia no Urbanizasaun (SEATOU) iha altura ne’ebá tanba iha ne’ebá maka akontese dezentendimentu uitoan sobre servisu SEATOU nomós sobre Deputadu sira nia servisu fiskalizasaun iha terrenu.
“Tanba ne’e maka Sekretáriu Estadu sente dehan iha momentu ne’ebá nia sente dehan halo ninia servisu no impede ninia servisu no SEATOU la sente konfortavel ho fiskalizasaun ne’ebé Deputadu sira halo tanba ne’e maka nia lori bá Ministériu Públiku,”nia tenik.
Iha sorin seluk Deputada Bankada CNRT Cedelizia Faria dos Santos hato’o apresiasaun bá relatóriu paraser husi komisaun A nian, dalan mak nune’e duni bainhira Prokuradór Jerál Repúblika (PJR), haruka ona kanta bá Prezidente Parlamentu Nasionál baixa ona bá komisaun hakarak ka lakoi tenke lori mai plenária hodi aprová.
“Ha’u hakfodak uituan bainhira Deputadu na’in rua ne’e sai suspeitu, importante mak seidauk hateten dehan ida-ne’e sala kalae, maibé ho razaun suspeitu ne’e ha’u hanoin normál hela. Tanba ita hatene katak ita nian konstitusaun hakerek tiha ona hanesan baze legál ne’ebé tau iha paraser ne’e hakerek klaru ona iha ita nian konstitusaun no ita nian rejimentu Parlamentu Nasionál,“ tenik Deputada Cedelizia Faria.
Nia hateten tan katak “Se lae ita deputadu sira hanoin ita iha imunidade ne’ebé ita halo buat ruma komforme ita nian bakarak, ne’ebé iha konstituisaun iha pontu B katak ita iha uminidade maibé wainhira ita komete buat sira ne’e Parlamentu Nasionál mak dalan ida ita bele halo votasaun hasai ita nian uminidade ne’e para povu hotu bele akompañia situasaun sira ne’e,”.
Advertisement
Iha fatin hanesan Prezidente Komisaun A, Deputadu Patrocino Fernandes hateten, la signifika PN atu votasaun sekretu para atu hasai imunidade maibé, tanba pareser ne’e husi komisaun A iha pontu balu ne’ebé rekomenda para Parlamentu Nasionál atu bele kaer bá pareser ida-ne’e para bele halo karta ruma.
“Entaun karik bele ami husu plenária ne’e atu aprová dokumentu relatóriu ida-ne’e para paraser ida-ne’e ne’e la’ós komisaun nian de’it maibé bele hetan apresiasaun no forsa husi Parlamentu Nasionál nian,“dehan Deputadu Patrocino Fernandes.
Hatán bá kestaun ne’e Vise-Ministru Asuntu Parlamentár Adérito Hugo da Costa hateten, nia parte sei adianta asuntu ne’e bá Ministériu Justisa atu haree.
“Maibé ha’u hakarak adianta uluk antisipadamente katak situasaun ita nian iha sistema iha sistema inkeritu sira iha Ministériu Públiku iha Komisaun Anti-Korrupsaun (CAC siglá portugés), kuandu keixa tama ona ita bá halo depoitmemtu nia tau kedan ida-ne’e ida eziste tinan barak ona iha nian sistema,”nia tenik.
Nia esplika mezmu bá hanesan testamuñu maibé nia kuandu rejistu ona ninian títulu ne’e arguidu, tanba ne’e mak deputadu sira foti konsiderasaun ne’e hanesan asuntu ida importante iha pakote reforma justisa para bele haree no sei adianta ne’e bá diskusaun iha nivel Governu nian liuliu iha setór justisa nian.