Jesus fase apostolu sira-nia ain iha Kinta-Feira Santa. Foto/Google
Sarani sira Parókia São Jose Ai-Mutin, halibur malu iha Igreja Parókia Ai-Mutin, Comoro, Díli, hodi hanoin hikas instrumentu sakramentu eukaristia nian, katák Jesus-Kristu harii eukaristia nu’udár sinal aliansa foun nian isin no ran ne’ebé fó salvasaun ba ema hotu iha mundu ne’e.
Kinta-Feira Santa maka Kinta-feira molok Páskua. Iha feriadu Semana Santa ida-ne’e sarani sira iha tradisaun atu komemora Han-Kalan Ikus ne’ebé lidera hosi Jezús.
Advertisement
Kinta-Feira Santa maka loron ida ne’ebé importante liu iha kalendáriu Igreja nian. Ida-ne’e maka loron dahuluk hosi feriadu Páskua nian, ne’ebé hahú iha tuku 6 lokraik, no dura loron-hitu (7).
Rituál Han-Kalan nian hafoin ida-ne’e iha misa ka serbisu hotu-hotu komemora hanesan selebrasaun Eukaristia ka Komuñaun Santa. Iha misa kalan ne’e, padre fase kongregasaun nia ain nu’udar lembransa kona-ba Jesus fase nia eskolante sira nia ain iha han kalan ikus nian, Jesus nia ministériu iha mundu molok nia mate.
Pároku Parókia Ai-Mutun, Padre Helio Catro Alves, iha nia omilia fundamenta signifiká husi misa Kinta-Feira kalan hanesan simbolu domin servi no haraik aan.
“Iha selebrasaun Kinta-Feira Santa, ita asiste ona hahalok Kristu nian hakraik aan serbí hanesan atan, hodi fase apostolu sira nia ain. Iha misa kalan ida-ne’e hanesan mós han kalan ikus nian ho eskolante sira,” Padre Helio Catro Alves, hateten, Kinta (17/04/2025).
Iha misa kalan ida-ne’e mak sai hanesan simbolu domin serbí no haraik aan, Jesus maské hanesan Maromak oan, maibé N ia la tau aan hanesan aas, hanesan Maromak oan maibé Nia hakarak halo aan hanesan ema baibain, haraik aan hodi fó aan bá mate hodi salva ema hotu.
Advertisement
Jesus Kristu fase apostolu sira nia ain ne’e hatudu Jesus Nia asaun serbí ho domin, serbí ho harai’ik aan, Jesus Kristu hatudu mai sarani hotu kona-bá vokasaun ohin loron nian no foti sentidu misa kalan ida-ne’e mai ema ida-idak atu hadi’a nia vokasaun tuir Jesus Kristu nian hanorin.