Internasionál

Xina Oferese Vistu Multi-Entrada Ba Estadu Membru ASEAN Sira Ho Mós Timor-Leste

Published

on

Hatutan.com, (03 Juñu 2025), Díli—Governu Xina oferese  vistu “multi-entrada” ba tinan lima ba sidadaun sira ne’ebé hola parte iha Estadu membru  ASEAN no mós Timor-Leste.

Lee Mós: Xina iha Kompromísu Boot Tulun Nafatin Dezenvolvimentu Timor-Leste

PM Xanana hasoru malu ho Prezidente Repúblika Populár Xina, Xi Jimping iha Hangzhou, Xina, Sábadu (23/09/2023). Foto/Dok.Mídia GPM

“Xina lansa ona ‘vistu ASEAN’ ida ba Estadu-membru  ASEAN nian no nia membru observadór Timor-Leste. Programa foun oferese vistu ‘multi-entrada’ tinan lima nian ba aplikante kualifikadu sira ne’ebé vizita Xina ho objetivu negósiu nian,” porta-vós Ministériu Negósiu Estranjeiru Xinés nian, Lin Jian, iha konferénsia imprensa ida iha Pekin, Xina Tersa (03/06/2025).

“Vistu ASEAN” bele uza mós ba kaben no oan sira hosi aplikante vistu nian ho estadia másimu loron 180 iha territóriu Repúblika Popular Xina.

Advertisement

“Ba ema ne’ebé maka iha pergunta sira ne’ebé maka kle’an liu kona-ba vistu sira ba Xina, halo favór kontaktu ami nia reprezentante diplomátiku no konsulár sira iha sira nia nasaun ida-idak”, Lin Jian hatutan.

Iha tinan hirak ikus ne’e, Lin Jian hateten, Xina no ASEAN avansa ona konstrusaun komunidade ida ho futuru ne’ebé fahe no atinje progresu importante iha konstrusaun uma ida ne’ebé pasífiku, seguru, prósperu, furak no amigavel.

“Vizita sira entre Xinés sira ho nasaun sira sudeste aziátiku nian hala’o maka’as. Iha esperansa ida ne’ebé fahe hodi fasilita liután viajen sira entre Xina ho ASEAN,” Lin Jian hateten hanesan Hatutan.com sita husi sinarharapan.co.

Antes ne’e, Lin Jian informa katak iha ona instalasaun sira livre hosi vistu entre Xina ho nasaun sudeste aziátiku lubuk ida, hanesan Singapura, Tailándia ho Malázia, no mós programa Xina nian “vistu Lancang-Mekong” ba nasaun sira ne’ebé hale’u mota Mekong.

“Númeru hosi nasaun sira ne’ebé hetan asesu livre hosi vistu unilateral ba Xina sai ona 43. ‘Lista livre hosi vistu’ ne’ebé aumenta beibeik hatudu determinasaun firme hosi Xina hodi habelar abertura iha nível aas,” Lin Jian informa.

Advertisement

Pasu oioin ne’ebé  Xina halo ona hodi fasilita viajen transfronteirisu sira, Lin Jian hateten, hanesan parte ida hosi asaun konkretu sira Xina nian hodi kria ekonomia globál ida ne’ebé nakloke.

“Hanesan evidénsia adisionál, iha trimestre dahuluk tinan ne’e nian, Xina simu vizita estranjeiru liu millaun 9, aumenta liu porsentu 40 tinan-ba-tinan no iha fulan haat dahuluk, empreza investidór estranjeiru liu 18.000 maka estabelese iha Xina, aumenta porsentu 12,1 tinan-ba-tinan,” Lin Jian esplika.

Lin Jian hatete katak Xina sei kontinua hadi’a polítika sira entrada nian no aumenta tan nasaun sira ba lista livre vistu nian.

“Ami simu tan belun estranjeiru sira hodi vizita Xina, ami iha kompromisu ba abertura liután no kooperasaun klean liután ba prosperidade komún ho mundu tomak,” Lin Jian hateten.

Antes ne’e, Xina anunsia polítika livre husi vistu ba nasaun Golfu-neen (6) ne’ebé sai hanesan membru Konsellu Kooperasaun Golfu (GCC), mak hanesan Bahrein, Kuwait, Oman, Qatar, Arábia Saudita no Emiradu Árabe Unidu. Aleinde ne’e, Xina mós fó sai polítika livre vistu nian ba titulár pasaporte baibain sira hosi Brazil, Arjentina, Xile, Peru no Uruguai.

Advertisement

Tuir Administrasaun Nasionál Migrasaun Xina nian, ema estranjeiru sira ne’ebé mai iha Xina uza instalasaun sira livre hosi vistu iha tinan 2024 sei atinje ema millaun 20,1, aumentu ida ho porsentu 112,3 kompara ho tinan 2023.

Jornalista: Zita Menezes

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Trending

Exit mobile version