Tuir observasun Hatutan.com iha ámbitu observasaun konjunta jornalista nasionál sira ne’ebé akompaña husi gabinete mídia HNGV nian iha sala emerjénsia pediatria HNGV, Sesta (30/01/2026), hatudu katak pasiente dengue ho idade kiik sira nia inan-aman kous deit pasiente sira tuur iha kadeira arredór sala emerjénsia pediatria tanba espasu ka fatin baixa ba pasiente sira nakonu ka overload.
Iha sala Emerjensia Pedetria antes tama ba kuartu baixa ne’e, pasiente dengue na’in-haat tur hela kadeira besik odamatan mak pesoál saúde no estudante estajiariu sira halo tratamentu.
Advertisement
Pasiente na’in-haat ne’e feto ho idade kiik ida tuur kadeira mak nia-aman hamriik hodi hein, na’in-tolu seluk liman tau hela soru ne’ebé inan kous hela mak tuur de’it iha kadeira.
Iha sala observasun nian parte Pedetria númeru 12 nia oin ne’e pasiente na’in-tolu toba hela iha kadeira modelu lulun mak pesoál saúde sira halo tratamentu.
Hatutan.com konversa ho pasiente ida ho inisiál NSA ne’ebé hetan autorizasaun husi nia aman ne’ebé halo tratamentu toba hela iha kadeira modelu lulun, hateten nia evakua ba HNGV iha sala Emerjénsia Pedetria, Kinta, 29 Janeiru-ne’e, haleu tuku 09:00 dadeer Otl, maibé tama on aba loron-rua, Sesta, 30 Janeiru-ne’e, seidauk bele hetan fatin iha fatin baixa nian atu halo tratamentu intensivu.
“Ami husi Tibar mak avakua mai uluk Sentru Saúde Comoro, maibé fatin la iha atu baixa mak mai liu HNGV,” pasiente dengue ne’e nia aman rasik hateten.
Advertisement
Daudaun ne’e ekipa médiku sira fó hela ai-moruk oin rua, ai-moruk Oralit 200 ida ne’e ba mensret kabun moras, ida seluk ai-moruk musan lima ne’e kada loron hemu dala ida tuir oras.
Pasiente dengue ho inisiál DSA ne’e agora ho idade tinan haat atu ba lima. Nia kondisaun han-hemu di’ak hela, nune’e mak pesoal saúde hasai ona soru husi liman monta hela kanula hodi kontinua hala’o tratamentu observasun husi pesoal saúde iha HNGV.
Família pasiente sira kous sira-nia oan hodi halo tratamentu saúde iha HNGV. Foto/Juvinal Cabral dos Santos
Liga ho kazu no kondisaun sira iha HNGV hodi halo tratamentu ba pasiente dengue sira, Diretór Jerál Kooperativu iha Ministériu Saúde (MS), Narciso Fernandes, hateten sira-nia parte halo enkontru koordenasaun tuir orientasaun husi Ministra Saúde (MS), Élia A.A dos Reis Amaral atu haree ho sériu ba problema sira hotu kona-bá kazu moras dengue.
“HNGV no Sentru Saúde sira iha Dili laran, ita haree katak iha buat barak tenke funsiona inklui laboratóriu testu. Ami haree katak presiza ona haree testu dengue iha Sentru Saúde sira tenke funsiona liuliu iha Comoro,” Narciso Fernandes, informa ba jornalista.
Asuntu seluk ne’ebé MS teke haree mós mobilidade recurs,u liu-liu médiku, enfermeiru, parteira no mós tékniku aliadu sira ne’ebé mak atu apoiu ba pasiente sira hetan moras dengue.
“Opsaun mak deside ona fatin Kuaretena Tasi-Tolu atu bele halo tratamentu intensive ba pasiente moras dengue sira. Ita-boot jornalista sira observa no haree rasik, pasiente balun tuur iha kadeira hodi halo konsultasaun médiku tanba ne’e ami tenke deside ona tékniku tuir orientasaun Ministra Saúde ho vise-na’in rua, mai ami tékniku haree mobiliza ona pasiente sira ba toba iha fatin ne’ebé dignu,” Diretór Jerál Kooperativos iha Ministériu Saúde ne’e afirma.
Advertisement
Nia hatutan, kona-ba rekursu umanus sira diskuti ona oinsá mobiliza médiku, enfermeiru, parteira no mós médiku espesialista sira balun para bá iha Comoro para fó atendimentu ba pasiente.
Pasiente sira ne’ebé atu muda ba Tasi-Tolu husi HNGV ne’e mak pasiente sira ne’ebé ho kondisaun moderadu ka kaman.
“Ita-boot sira hatene foin ita rekruta agora dadaun disponivel mai hotu apoiu HNGV ba servisu sira ne’e, iha limitasaun mak médiku espesialista, mais husi HNGV halo ona jestaun interna oinsá mak apoiu di’ak liután,” Narciso Fernandes hateten.
Sita husi pájina mídia sosiál Ministériu Saúde, foin dadauk, publika rejultadu rekrutamentu ba pesoál saúde ne’ebé mak admitidu na’in -268 kompostu husi médiku, enfermeiru ho parteira.
Nia dehan, kriteiru kazu lori ba Tasi-Tolu teknikamente espesialista sira tenke haree didiak kazu leve ka kaman, suporta sistema sira ne’e ema setting hotu sei konsentra iha Tasi-Tolu no pesoál saúde kuaze 300-resin mak sei koloka iha Tasi-Tolu.
MS Husu Sidadaun Sira Kalan Toba Uza Muskiteru no Roupa Liman Naruk
Vise-Ministru Fortalesimentu Instituisional Saúde (VMFIS), José dos Reis Magno, hateten atu prevene kazu moras dengue, Ministériu Saúde husu sidadaun sira kalan toba tenke uza muskiteru, no uza hena sira liman naruk hodi susuk labele tata.
Advertisement
“Loos duni muskiteru ne’e buat ida ne’ebé ita tenke uza. Kalan toba karik tenke uza. Ida seluk mós mak ne’e, kuandu kalan toba di’ak liu uza hena sira ne’ebé mak ho liman naruk taka liman-ain sira hodi susuk labele tata ita,” Vise-Ministru Fortalesimentu Instituisional Saúde, José M’ dos Reis Magno haktuir.
Vise-Ministru Fortalesimentu Instituisional Saúde (VMFIS), José dos Reis Magno. Foto/Juvinal Cabral dos Santos
Nia hateten, buat rua ne’ebé importante mak abate ho fumigasaun, atu nune’e, oho larva, susuk oan sira ne’ebé moris iha tanke, bidon, balde, lata mamuk sira ne’ebé bee nalihun bá.
Nia esplika normalmente susuk aedes aegypti ne’e tata iha tuku 07:00 to’o tuku 09:00 dadeer Otl, no parte lokraik fali tata iha tuku 15:00-17:00 Otl.
Iha tempu kalan husi tuku tuku 19:00-21:00 Otl, susuk aedes aegypti sai tanba kondisaun klima nakukun, anin la no manas, susuk aedes aegypti atu sai ba tata ema. Nune’e, roupa sira uza labele tara iha didin-lolon sira, hahoot uma laran didiak no la bele husik bee-nalihun iha uma ninin, inklui bee iha lata sira ne’ebé la seguru ka foer.
“Kona-bá susuk Wolbachia ne’ebé husik ne’e ita presiza tempu tinan ida ka tinan rua hafoin haree nia efetividade husi inovasaun. Programa husik susuk Wolbachia ne’e foin iha Dili laran de’it, munisípiu sira seidauk, ita espera katak husi fumigasaun ne’e sei la iha buat ida ba susuk Wolbachia, no programa ida Wolbachia ne’e sei fó rezultadu ida di’ak ba ita,” Vise-Ministru Fortalesimentu Instituisional Saúde, José M’ dos Reis Magno esplika.
Advertisement
Esforu ida atu prevene ne’e bazeia ba komponente 3M plus mak, Menguras (kura/moos fatin rai bee), menutup (taka fatin rai bee), no mendaur ulang (uza fali/hasai sasán lixu). “Plus” katak subar/taka bikan-fatin, uza loosen, no kontinua vasina.