Hatutan.com, (8 Maiu 2026), Díli–Ho instalasaun rede internet Starlink iha sede suku sira 450 iha teritóriu Timor-Leste sai atensaun mós ba vizionáriu no bilionáriu mundiál Elon Musk ne’ebé kontribui indireta promove Timor-Leste iha nia konta Twitter ho siguidór tokon 229.

Bilionariu Elon Musk publika fali (resposted) novidade sira kona-ba Vorakai instala Starlink iha suku 450 iha teritóriu Timor-Leste husi konta Twitter Sawyer Merrit . Foto/Repro.
Elon Musk hanesan mós na’in ba Starlink no bilionariu iha mundu fahe tutan (reepost) novidade ne’ebé Sawyer Merritt nu’udár kolaboradór Starlink hakerek iha nia konta Twiteer pesoál.
Iha Sawyer Merritt tnia konta Twitter ne’ebé Elon Musk fahe tutan hakerek katak, “Liu suku remota 450 iha nasaun illa Timor-Leste iha Sudeste Aziátiku agora asesu ba internet ho velosidade aas tanba SpaceX nia Starlink hodi ajuda habelar servisu dijitál sira governu nian, edukasaun, no asesu ba kuidadu saúde.”
Sawyer Merritt hateten, “Iha komunidade barak, estudante sira uluk iha asesu limitadu ka laiha asesu ba oportunidade aprendizajen dijitál. Agora sala-de-aula sira liga ho mundu.” Profesór sira agora bele asesu ba rekursu edukasionál sira ne’ebé atualizadu, formasaun online no ferramenta ensinu dijitál sira ne’ebé uluk la disponivel tanba limitasaun sira konetividade nian. Timor-Leste hala’o hela saltu dijitál ida ba oin,” Vorakai Lda, Prezidente, Tammy Kassiou hateten. “Durante dékada barak, komunidade remota barak maka efetivamente kotu hosi asesu konfiável ba informasaun, servisu no oportunidade tanba limitasaun infraestrutura nian. Inisiativa ida-ne’e fundamentalmente muda realidade ne’e.”
Istória sira Starlink nian hanesan ne’e merese hetan kobertura barak liután, tanba teknolojia ida-ne’e literalmente muda ema sira-ne’e nia moris ba di’ak liután.
Hanesan fó sai ona katak husi pajina ofisiál Governu Timor-Leste nian katak Governu liuhosi Ministru Transportes no Komunikasoins (MTK), Miguel Marques Gonçalves Manetelu, iha loron 4 Maiu 2026 iha Dili, selebra kontratu ida ho empreza telekomunikasaun Vorakai Lda, iha ámbitu programa espansaun konetividade internet nian iha territóriu nasionál tomak.
Parseria estratéjika entre MTK ho Vorakai Lda hanesan parte ida husi esforsu Governu nian atu hadi’a asesu ba internet iha área rurál no hamenus dezigualdade dijitál entre sentru urbanu no área remota sira, liuhosi utilizasaun teknolojia satélite Starlink. Inisiativa ne’e ho objetivu atu fasilita asesu ba internet ho kualidade aas no apoia funsionamentu administrasaun lokál ne’ebé efisiente liután.
Iha ámbitu akordu ida-ne’e nian, prevee ona instalasaun antena Starlink iha sede suku hamutuk 450 iha territóriu nasionál tomak, liuhosi koordenasaun ho Ministériu Administrasaun Estatál, hodi asegura ligasaun ho sistema governamentál integradu, inklui Sistema Integradu Jestaun Suku no Aldeia (SIGSA, akrónimu iha lian portugés).
Ligasaun hirak-ne’e ho karakter temporáriu. Iha tinan ida-ne’e, Diresaun Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun sei hahú instala rede fibra ótika ne’ebé sei liga kapitál munisipál ba postu administrativu sira, ho distánsia besik kilómetru 1500. Tuir dalan, infraestrutura ne’e sei permite mós ligasaun ba eskola públika sira, klínika, sentru saúde no sede suku sira ne’ebé lokaliza besik dalan sira ne’ebé kobre hosi rede ne’e. Hafoin ligasaun ba fibra ótika, antena Starlink sira ne’ebé instala ona sei dezativa.
Diresaun Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun sei responsabiliza ba monitorizasaun no kontrolu ba rede ne’ebé konekta ona, ne’ebé sei permite ligasaun integrada ba sistema no plataforma governamentál oioin, no mós servisu notariadu.

Foto aldeia balu iha Timor-Leste ne’ebé Elon Musk publika fali iha nia Twitter kona-bá instalasaun Starlink iha sede suku sira iha Timor-Leste. Foto/Repro
Inisiativa ne’e halo parte iha programa Teknolojia Informasaun no Komunikasaun Diresaun Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun nian, ne’ebé ho objetivu atu fornese komunikasaun ne’ebé efisiente, viavel, seguru, no asesivel ba instituisaun Estadu sira iha territóriu nasionál tomak, tuir Lei Orgánika Ministériu Transportes no Komunikasoins nian.
Liuhosi konferénsia imprensa, Kinta (7/5/2026), Diretór Nasionál Infraestrutura No Komunikasaun (DNIK) Ambrosio Amaral hateten, MTK selebra kontratu ofisiál ho kompañia Vorakai hodi instala antena Starlink iha sede suku hamutuk-450 iha territóriu nasionál ho durasaun kontratu fulan-ualu husi Maiu to’o 31 Dezembru 2025.
Empreza Vorakai instala ona antena Starlink nian iha suku 345. Nune’e, falta suku 105 hodi konklui projetu instalasaun rede Starlink iha suku hamutuk 450 iha iha teritóriu nasionál.
Projetu instalasaun antena Starlink iha sede suku 450 ne’e, parte MTK selu de’it fee kada fulan $150 bele to’o $200 depende ba utilizasaun. Ho nune’e, totál kustu ne’ebé iha durante fulan-ualu nia laran, MTK selu $540,000.00.
Diretór Ambrosio Amaral esplika kontratu ne’ebé MTK estabelese ho Vorakai la iha intensaun ruma tanba em-termu tékniku hala’o ne’e tenke hala’o ho trail hodi koko, katak sistema ne’ebé mak trasa tama prosesu ida atu foti desizaun ba Vorakai instala ne’e mós sira halo teste lubuk ida.
Nia hatutan, proposta Vorakai mai iha Ministériu Transporte no Komunikasaun (MTK) komesa iha tinan kotuk 2025 la sala iha fulan-Agostu lae Setembru 2025, nune’e Ministru Miguel Marques Manetelu halo despaixu tun mai hanesan ema tékniku DNIK diresaun ne’ebé iha nia papel tuir Leí organika artigu 17° oinsá para asegura ba konenktividade bá iha instituisaun públiku iha Timor-Leste hotu, instituisaun ne’ebé kiik liu mak sede suku.
“Ita haree iha kestaun barak ne’ebé preukupasaun barak hanesan ami ema tékniku kestaun seguransa dadus ita haree hotu, nune’e ita halo diskusaun oinsá mak ita kontrola redi ne’e”,” nia hateten.
“Ita atu halo servisu ida iha opiniaun públiku, iha ne’e normál kritika sira ne’e Ministériu nakloke atu simu kritika sira ne’e, maibé DNIK nia mós iha programa no planu tanba ami tetu Lei Aprovizionamentu fó dalan kona-bá tipu tender adjudikasaun direita, iha RFQ iha mós anunsiu ba públiku. Kestaun ne’e ita hatene katak DNIK tinan ida ne’e sofre orsamentu liu-liu kompara ho tinan kotuk DNIK nia orsamentu US$2.9 miloens, maibé tinan ida ne’e osan tun ba US$1.9 signifika papel ne’ebé DNIK iha atu asegura konenktividade maibé orsamentu ne’e ba de’it iha bens servisu oituan,” Diretór DNIK ne’e esplika.
Kona-bá Starlink monta ne’e DNIK la sosa ekipamentu keep ne’ebé uza Starlink “enterprice ho flat hig” ne’e kompañia Vorakai monta antena ne’e, DNIK so selu de’it kada $150.00 ba fee Starlink ne’ebé monta iha sede suku.
Ida ne’e mós la’ós permanente tanba iha koneksaun Fibra Optika tinan ida ne’e DNIK sei kontinua projetu ida ne’ebé atu dada kompleta dada husi Bebonuk ba iha kapital munisípiu sira.
Nia esplika, kona-ba kontratu ikus ne’e teknikamente halo uluk trail no operdor sira satisfaz ona ho koneksaun ne’e mak hafoin kontratu asina ikus ne’e, tanba ne’e mak Starlink halo hanesan ne’e.
“Adjudikasaun direita ba kompañia Vorakai instala STARLINK ba suku 450 iha teritóriu Nasionál, bele komfirma mós Vorakai nia TOR ne’e, Vorakai hatama nia proposta mai primeiru ne’e ho $2.3 miloens, maibé ha’u dehan ne’e defisil atu servisu hamutuk, ha’u hanesan Diretór ho ida ne’e halo diskusaun hanesan Diretór tékniku ida ita mós tenke poupa orsamentu estadu entaun proposta sira ne’e ha’u lakohi sosa sira nia keep tanba keep enterprice ho flat hig ho nia pakote internet tool ne’e de’it US$700,00 kada kits enterprice flat hig, entaun ho nia pakote entre 150MG ba to’o 300MG +B ne’ebé monta ba suku sira ne’e nia minimu ne’e ita atu selu kuaze US$250.00 bele mós liu ida ne’e depende ba pakote ne’ebé ita iha”, Diretór tékniku haktuir.
Tuir nia instasalaun Starlink ne’e temporáriu atu asegura sistema ida jestaun suku no aldeia fulan ida, DNIK selu ba kompañia kada suku $150.00 iha suku 450 to’o fulan-8 husi fulan Maiu to’o de’it loron 31 Dezembru 2026.
DNIK Dada Ona Fibra Otika 1.694 KM ba Kapitál Munisípiu Sira
Diretór Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun (DNIK), Ambrosio Amaral hateten, sira iha planu husi nia projetu ida naran Nasionál Conectivite Project (NCP) husi etapa primeiru to’o agora tama etapa dala-8 sira dada ona Fibra Otika ba instituisaun Estadu ne’e iha fulan-Maiu nia rohan ita konekta por volta 900 resin instituisaun públiku.
“Iha sede suku balun ita konekta iha kapitál Dili, ita halo trail ita servisu hamutuk ho Sekretáriu Estadu Komunikasaun Sosial (SEKOMS), ida ne’e ita koko suku haat iha Dili, maibé ita hatene katak tinan ida ne’e mós DNIK hanoin suku sira iha kapital munisípiu hotu-hotu konekta Fibra Optika maibé ita iha difikuldade orsamentu”, dehan Diretór DNIK.
Tanba Diresaun Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun planu iha orsamentu 2026 entaun Fibra Optika ita dada iha kada munisípiu iha hotu ona.
“Ita dada ona Fibra Otika 1.694 kilo metru kada munisípiu ne’e fiu sira iha kapital munisípiu ne’e ita iha hotu ona. Ezemplu iha Munisípiu Aileu ita dada hale’u kapitál Munisípiu Aileu dada hotu ona, no tanba saida mak ita seidauk bele konekta ba sede suku sira iha kapital munisípiu sira, tanba polítika klaru katak ita sei monta Starlink iha sede suku área remota”, Diretór DNIK ne’e informa.
DNIK afirma, seidauk konekta iha kapital tanba sei difikuldade orsamentu, ita liga Fibra Optika ne’e tun bá la’ós liga de’it ona, tanba nia iha ekipamentu lubuk ida ne’ebé mak tenke sosa.
“Ita atu sosa ekipamentu para atu kompleta koneksaun ba kabu Fibra Optika ne’e tenke iha kapital menor, tanba maioria iha orsamentu 2026 só iha Ministériu ida ka rua de’it mak iha kapitál menor, inklui MTK diresaun ida ne’e iha papel hotu maibé la iha orsamentu, planu iha maibé la iha aprovasaun”, DNIK preukupa.
Diretór DNIK haktuir, fiu Fibra Optika iha kada munisípiu iha hotu ona maibé atu dada fiu husi rin tama ba suku ne’e presiza ekipamentu maibé orsamentu kapitál menor ba sosa ida ne’e tinan ida ne’e la iha.
“Só iha bens servisu oituan mak ita lori akumula tiha lai ida-ne’e temporáriamente ne’e mós la’ós permanente orsida liuhusi kalkulasaun ami nia katak husi suku 450 iha Timor-Leste ba oin ne’e por volta 20-25% mak ita sei uja meius satelite agora dadaun ita uja Starlink” Ambrosio Amaral hateten.
Jornalista: Juvinal Cabral dos Santos