Hatutan.com, (05 Setembru 2025), Díli— Sekretáriu Jerál Partidu FRETLIN, Mari Alkatiri, kontente ho novidade pozitivu kona-bá Timor-Leste bele sai membru plena ASEAN-sigla ingles) iha loron 26 fulan-Outubru ne’e, maibé laran taridu mós tanba Timor-Leste seidauk iha kondisaun hanesan infrasturutra no kapasidade administrasaun.
Lee Mós: Timor-Leste Nia Adezaun Formal Ba ASEAN Marka Ona Ba Loron 26 fulan-Outubru 2025
Eis Peimeiru-Ministru Mari Bin Amude Alkatiri hateten, akordu hamuk 41 atu tama ASEAN seidauk ratifika iha Parlamentu Nasionál, tanba ne’e nia husu Primeiru-Ministru Kay Rala Xanana Gusmão ho Prezidente Repúblika, José Ramos-Horta atu prepara hodi hatan iha reuniaun sira.

Sekretáriu Jerál Partidu FRETILIN, Mari Alkatiri. Foto/Juvinal Cabral
“Bá ha’u kontente tanba ita tama ASEAN, maibé ha’u nia laran taridu tanba tinan -20 resin ita prepara aan atu tama ASEAN ita seidauk iha kondisaun atu tama, ne’e sé maka sala, sira ukun rai ne’e to’o tempu naruk gasta osan atu mohu tiha ona no sira rasik mós dehan osan sei mohu,” Mari Alkatiri hateten bá jornalista sira hafoin remata atividade sertame iha Komite Sentrál FRETILIN (CCF), Díli, Sesta (05/09/2025).
Mari Alkatiri hatutan, tinan 20 resin ona seidauk prapra konsidaun, inklui institusionál, administrasaun laiha kapasidade, agora atu tama ona to’o iha ne’e bá atu partisipa iha reuniaun sira, di’ak liu la bele ko’alia.
“Tanba ita ko’alia mós sala de’it, tanba akordu 41 seidauk ratifika, tempu la sufisiente ona tanba buat ne’e la’ós hakerek de’it ,maibé tenke hataudu estátistiku saída, atu hakerek de’it selu ema espesialista mai hakerek fulan de’it halo romansa ida,” Mari Alkatiri tenik.
Nia dehan, Timor-Leste bele tama, maibé seidauk iha kondisaun atu tama, tanba país balun hakarak sai kampiaun maka lori Timor-Leste tama ASEAN.
“Di’ak liu imi prepara aan lai atu sai kampiaun, dehan katak ami sai prezidente ami maka atu lori Timor-Leste atu tama, ” Alkatiri hateten.
Nia fundamenta katak seidauk iha kondisaun tama ASEAN ho razaun Governu da-sia la funsiona, ezemplu hanesan RAEOA la’o didi’ak sira bá sobu rahun hotu. Hatene de’it sobu maibé harii la hatene
“Agora halo Estrada boboot ha’u la hatene atu halo saída ninian, halo saída de’it gasta osan de’it, osan 30% tama bolsu, ida-ne’e maka problema,” Alkatiri dehan tan.
Iha sorin seluk Preimeiru Ministru Kay Rala Xanana Gusmão hatete, sei iha akordu 41 ne’ebé tenke konkorda, ratifika antes loron 26 fulan-Outubru tama ASEAN.
“Ha’u informa bá Prezidente Repúblika, ha’u koordena tiha ona ho Ministériu Negosiu Estranjeiru no Kooperasaun (MNEK) atu ko’alia ho ita nia Sekretariadu nune’e Sekretariadu ko’alia iha ASEAN katak loron 01 fulan-Outubru bá oin, ita nia Parlamentu Nasionál sei okupadu tebe-tebes ho orsamentu,” PM Xanana bá Jornalista hafoin remata ekontru semanál ho Prezidente Repúblika José Ramos Horta, iha palásíu Prezidensiál, Kinta foin lalais ne’e.
PM Xanana haktuir , to’o agora, Governu submete ona dokumentu hitu ba Parlamentu Nasionál no sei kontinua submete to’o dokumentu 14 ne’ebé obrigatóriu. Dokumentu sira ne’e tenke haree no aprova iha Parlamentu Nasionál antes submete bá ASEAN.
Nia haktuir, deputadu sira hotu iha PN konkorda atu aprova dokumentu sira ne’e , maibé agora sei resesu, sei tama fali iha loron 15 to’o loron 30 fulan-Setembru. Restu dokumentu ne’ebé sei hato’o tan, Governu sei kontinua análize , maibé prosesu ida ne’e fasil.
“Ha’u informa bá Prezidente Repúblika kona-bá prosesu preparasaun ida ne’e, atu ita hotu-hotu sente klaru katak Timor-Leste sei prontu ba ASEAN,” Xanana tenik
Jornalista: Marcelino Tomae