Instituisaun governamentais sira iha responsabilidade hodi mantein imajem no reputasaun positivas ba públiku konaba atividades hotu ne’ebé mak halao iha ambitu kada governasaun ida nian politika.Ajuda hodi jere persepsaun instituisaun nian, promove hodi konquista kunfiansa públiku, disemina informasaun sira ne’ebe presiza no aborda qualquer publisidade negativa ne’ebé espalla iha públiku.
Iha sorin seuk hodi asegura transparênsia ho nia responsabilidade unidade nee mos desempena papel krusial konaba promosaun transparênsia no responsabilidade iha instituisaun governamentais sira. Hanesan informa ba públiku konaba desizaun polítika ho nia inisiativas balun husi desizaun ne’ebé mak ba intereses ema barak nian. Sai mos instrumentus hodi aborda preokupasaun públiku hodi demonstra liuhusi asaun ou kompromisu balun hodi hatan ba públiku nia lamentasaun..
Hare husi importansia esplikasaun badak nee, ezistensia Relasaun Públika konsideradu importante tebes wainhira ita koalia konaba mudansas informasaun iha era Governu modernu ne’ebé adapta ho lais tebes konaba mudansas teknolojia. Ida nee mos bele konsidera nuudar jestu ne’ebé krusial hodi hamosu komunikasaun efikas, transparênsia entre públiku ho goevrnu. Ikus liu sei ajuda konstrui konfiansa públiku, promove responsabilidade hodi garante sirkulasaun informasaun ho efetivamente ho partes interessada sira.
Nunee, liafuan xave hodi harí Komunikasaun efikas entre governu no públiku, krusial tebes wainhira ita hakarak koloka asuntu “hamosu konfiansa públiku”. Liafuan nee tenke sai motivasaun ba kada ukun nain sira hodi hanoin ona konaba importansia Unidade Relasaun Públika ne’ebé Permanente iha kada instituisaun estadu sira e laos por razoens politika. Iha sikun seluk, unidade nee sei garante ezistensia memoria instituisaun iha kada governasaun hodi bele sai arkiva ne’ebé valiozu tebes nuudar heransa instituisaun nian wainhira ita koloka asuntu konaba transparênsia no promove bem-estar iha sosiedade.
Verdade husi lakon informasaun hahuu husi Governu hirak liu ba até data, sei kuntinua buras nafatin wainhira ita hotu hakarak politiza ona asuntu serbisu relasaun publika sai kestaun por nomeasaun politika hodi la fo opurtunidade ba funsionariu permanente sira okupa kargu nee. Tamba nee, wainhira falla iha jestaun de komunikasuan husi governu, sei prejudika tebes objetivu ne’ebé iha no mos sei hamosu insatisfasaun públiku.
Artigu nee tenta atu esplora estratéjia ho nia solusaun hodi bele hakat liu tiha bareira hirak nee. No tambasa presiza tebes promove ambiente konfiansa no hametin mos públiku ninia kunfiansa ba Governu ninia programa hodi hamosu Unidade Relasaun Públika iha kada instituisuan estadu sira.
- Rekunhese konaba importânsia siklu komunikasaun ne’ebé transparente:
Entidades governamentais presiza rekunhese komunikasaun transparente e nee laos sai opsaun unika maibe nesesita tebes atu aplika iha atividade hirak ne’ebé ba intereses komum. Wainhira ho jestaun hodi partilla informasaun sira hanesan nee ho abertamente ho modelu komunikasaun bidiresional, governante sira kria ona konfiansa públiku no promove mos sensu inkluzaun entre públiku. Aprosima ho tipu hanesan nee garante no valoriza ona sidadaun hodi bele hetan informasaun lolos hodi evita ou redus bareira komunikasaun perante públiku. Atividade nee konstan no labele paradu e buka detal maneira hases an ho publikasaun ne’ebé halis liu ba intereses politika.
- Utiliza aparellu teknolojia iha mídias sosiais:
Iha era dijital, governantes sira tenke ho masímu utiliza plataforma sira ne’ebé ezisti iha mídia sosial hodi aviza atividade sira ne’ebé ninia alvu ba intereses públiku hodi dizemina informasaun ho efisiênsia. Wainhira utiliza kanais hirak nee ho forma efikas, governantes sira fornese informasaun ou atualiza ho tempu ne’ebé real, hanesan partilla anúnsiu importante sira konaba rezolve problema sira ho prontamente, ita ajuda ona públiku hodi akompana ho ativamente. Aprosimasaun hirak nee laos deit hamosu transparênsia, maibe fasilita mos komunikasaun direta entre governu ho públiku. Iha sikun seluk, keta haluhan mos husik hela espasu ba públiku hodi koalia sai sira nia sentimentu ba situasaun ne’ebé sira infrenta liuhusi aparellu teknolojia ne’ebe ita instala.
- Simplifika informasaun ne’ebé komplexa:
Dalaruma desizaun politika ou informasaun sira ne’ebé Governantes sira hatoo ba intereses públiku nian dalawain envolve liafuan sira ne’ebé komplexa hodi hamosu públiku nia kumprensaun, hanesan lejislasaun ou jargoens tékniku ne’ebé aliena tiha públiku. Hodi evita dezafiu nee governamentais sira tenke esforsa hodi simplifika tiha informasaun sira nee hodi hamosu públiku nia kumprensaun, ho lingua ne’ebé klaru. Ida nee sei ajuda hodi prienxe lakunas duvidas ne’ebé iha hodi hamosu komprensaun ne’ebé diak husi públiku.
- Estabelese protokolu komunikasaun wainhira instituisaun infrenta krize balun:
Wainhira mosu krize ou situasuan emerjênsia balun, komunikasaun ne’ebé efikas asumi papel krítika tebes. Nunee, governantes sira tenke estabelese protokolu komunikasaun ne’ebé define ho diak wainhira mosu krize iha instituisaun nuudar aktus antesedênsia hodi garante informasaun sira ne’ebé presiza atu partilla ba públiku ho koretu hodi lahamosu espekulasaun negativus husi púbiku. Aborda ho forma proativa ba preokupasaun hirak nee hodi kuntinua fornese orientasaun ba públiku, governantes nee inspira nafatin konfiansa ho kapasidade ne’ebé iha hodi administra krize hirak nee.
- Promove parseria públiku no mos privada:
Kolaborasaun entre governu no organizasaun naun governamentais, empreza no grupu komunitáriu sira sei aumenta kunfiansa wainhira instituisuan hirak nee presiza informasaun nesesita hodi partilla ba malun. Nunee. Liuhusi parseria estratégika sira nee, governantes sira esplora ona rede ezistente hodi hetan hanoin valiozu sira hodi alkansa metas sira ne’ebé atu atinzi ba intereses públiku nian. Kolaborasaun nee laos deit mellora jestu komunikasaun maibe promove mos sensu responsabilidade hodi partilla preokupasaun públiku.
- Implementa Mekanismu komunikasaun konaba simu komentariu husi públiku:
Hodi mellora jestaun komunikasaun instituisuan estadu nian, esensial tebes hodi estabelese mekanismu simu opiniaun husi públiku hanesan opiniaun,preokupasaun no sugestaun. Governantes sira tenke ativamente rona mos públiku sira nia komentariu no nesesita tebes hodi toma medidas nesesária ne’ebé lida ba preokupasaun públiku nian. Modelu diálogu bidiresional nee sei ajuda hodi kria konfiansa públiku, aumenta mos partisipasaun públiku no hametin prosesu hotu konaba desizaun sira ne’ebé maki ha ho transparente.
Ikus liu no aprende husi lisaun pasadu até data, Instituisionaliza Serbisu Relasaun Públika iha instituisaun estadu sira nu’udar asuntu krusial ne’ebé presiza toma medidas hodi aborda pensamentu harí Diresaun Relasaun Públika nuudar unidade permanente iha instituisuan estadu hotu wainhira ita hakarak prezerva memoria instituisaun sira hodi sai heransa ba jerasaun sira tuir mai. Esperiensia hatudu katak, politizasaun ba serbisu konaba asegura informasaun husi atividade instituisaun nian sei lakon iha kada tinan lima wainhira mandatu kada governantes ida hotu, sei husik lisaun ladiak ba futuru tamba la konsege prezerva memoria instituisaun husi atividade hotu ne’ebé tuir lolos arkiva nuudar journada instituisaun nian hodi sai referensia iha tempu aban bainrua. Tamba iha tempu aban bain rua, jerasaun sira tuir mai sei halo peskiza mais klean konaba instituisaun estadu sira ninia atividade maibe sira labele hetan informasaun sira nee, tamba deit ita la prezerva emoria sira nee iha fatin ne’ebé lolos tamba deit politizasaun iha jestaun serbisu komunikasaun ne’ebe ninia abut sai metin tiha ona..
Nune’e, wainhira instituisaun governamentais sira rekuñese konaba importansia papel Relasaun Públika iha kada institusaun, sertamente governamentais sira konstrui ona jestaun komunikasaun efikas no transparênsia. No ikus liu, prezerva ba iha memoria instituisaun husi informasaun sira ne’ebé divulga sai lor-loron bele salva guarda ona iha fatin lolos no propriu wainhira iha mudansa governantes sira.
Lisaun boot ne’ebé ita aprende to ohin loron atu labele repete mak”Membru Governu ida wainhira ninia mandatu hotu, informasaun konaba instituisaun nian durante ninia ukun mos lakon husi públiku”. Se situasaun nee kuntinua nafatin, ita sei husik heransa konaba istoria instituisaun nian sei sai buat neebe la vale ba jerasaun sira tuir mai.
Hosi: Renato da Costa