Connect with us
Pakote Ahi

Opiniaun

Tempu Ona Hametin Papél Relasaun Públika Iha Instituisaun Estadu

Published

on

Instituisaun  governamentais sira iha responsabilidade hodi  mantein imajem no  reputasaun  positivas ba públiku konaba atividades hotu ne’ebé mak halao iha ambitu kada governasaun ida nian politika.Ajuda hodi jere persepsaun instituisaun nian, promove hodi konquista kunfiansa públiku, disemina informasaun sira ne’ebe presiza no  aborda qualquer publisidade negativa ne’ebé espalla iha públiku.

Iha sorin seuk hodi asegura transparênsia ho nia responsabilidade unidade nee mos  desempena papel krusial konaba promosaun  transparênsia no responsabilidade iha instituisaun governamentais sira. Hanesan informa ba públiku konaba desizaun polítika ho nia inisiativas balun husi desizaun ne’ebé mak ba intereses ema barak nian. Sai mos instrumentus hodi aborda  preokupasaun públiku hodi demonstra liuhusi asaun ou kompromisu balun hodi hatan ba públiku nia lamentasaun..

Hare husi importansia esplikasaun badak nee, ezistensia Relasaun Públika konsideradu importante tebes wainhira ita koalia konaba mudansas informasaun iha era Governu modernu ne’ebé adapta ho lais tebes konaba mudansas teknolojia. Ida nee mos bele  konsidera nuudar jestu ne’ebé krusial hodi hamosu komunikasaun efikas, transparênsia entre públiku ho goevrnu. Ikus liu sei ajuda konstrui konfiansa públiku, promove  responsabilidade hodi garante sirkulasaun informasaun ho efetivamente  ho partes interessada sira.

Advertisement

Nunee, liafuan xave hodi harí Komunikasaun  efikas entre  governu no públiku, krusial tebes wainhira ita hakarak koloka asuntu “hamosu konfiansa públiku”. Liafuan nee tenke  sai motivasaun  ba kada ukun nain sira hodi hanoin ona konaba importansia Unidade Relasaun Públika ne’ebé Permanente iha kada instituisaun estadu sira e laos por razoens politika. Iha sikun seluk, unidade nee sei garante ezistensia memoria instituisaun iha kada governasaun hodi  bele sai arkiva ne’ebé valiozu tebes nuudar heransa instituisaun nian wainhira ita koloka asuntu  konaba transparênsia no  promove bem-estar iha  sosiedade.

Verdade husi lakon informasaun hahuu husi Governu hirak liu ba até data, sei kuntinua buras nafatin wainhira ita hotu hakarak politiza ona asuntu serbisu relasaun publika sai kestaun por nomeasaun politika hodi la fo opurtunidade ba funsionariu permanente sira okupa kargu nee. Tamba nee, wainhira  falla iha jestaun de komunikasuan husi  governu, sei prejudika tebes  objetivu ne’ebé iha no mos sei hamosu  insatisfasaun  públiku.

Artigu nee tenta atu esplora estratéjia ho nia  solusaun hodi bele hakat liu tiha bareira hirak nee. No tambasa presiza tebes   promove ambiente  konfiansa no hametin mos públiku ninia kunfiansa ba Governu ninia programa hodi hamosu Unidade Relasaun Públika iha kada instituisuan estadu sira.

  1. Rekunhese konaba importânsia siklu komunikasaun ne’ebé transparente:

Entidades governamentais presiza rekunhese komunikasaun transparente  e nee laos sai  opsaun unika maibe nesesita tebes atu aplika iha atividade hirak ne’ebé ba intereses komum. Wainhira ho jestaun hodi partilla  informasaun sira hanesan nee ho  abertamente ho modelu komunikasaun bidiresional,  governante sira kria ona konfiansa  públiku no  promove mos  sensu  inkluzaun entre públiku. Aprosima ho tipu hanesan nee  garante no  valoriza ona sidadaun hodi bele hetan informasaun lolos hodi evita ou redus bareira komunikasaun perante públiku. Atividade nee konstan no labele paradu e buka detal maneira hases an ho publikasaun ne’ebé halis liu ba intereses politika.

  1. Utiliza aparellu teknolojia iha mídias sosiais:

Iha era dijital, governantes sira tenke ho masímu utiliza  plataforma sira ne’ebé ezisti iha mídia sosial hodi aviza atividade sira ne’ebé ninia alvu ba intereses públiku hodi dizemina informasaun ho efisiênsia. Wainhira utiliza kanais hirak nee ho forma efikas,  governantes sira fornese informasaun ou  atualiza ho tempu ne’ebé  real, hanesan partilla  anúnsiu  importante sira konaba rezolve problema sira ho prontamente, ita ajuda ona públiku hodi akompana ho ativamente.  Aprosimasaun hirak nee laos deit hamosu transparênsia, maibe fasilita mos komunikasaun  direta entre  governu ho públiku. Iha sikun seluk, keta haluhan mos husik hela espasu ba públiku hodi koalia sai sira nia sentimentu ba situasaun ne’ebé sira infrenta liuhusi aparellu teknolojia ne’ebe ita instala.

  1. Simplifika informasaun ne’ebé komplexa:

Dalaruma desizaun politika ou informasaun sira ne’ebé Governantes sira hatoo ba intereses públiku nian dalawain  envolve liafuan sira ne’ebé komplexa hodi hamosu públiku nia  kumprensaun, hanesan  lejislasaun ou  jargoens  tékniku ne’ebé aliena tiha  públiku. Hodi evita  dezafiu nee  governamentais sira tenke  esforsa hodi simplifika tiha informasaun sira nee hodi hamosu públiku nia kumprensaun, ho lingua ne’ebé klaru. Ida nee  sei ajuda hodi prienxe  lakunas duvidas  ne’ebé iha hodi  hamosu komprensaun ne’ebé diak husi públiku.

  1. Estabelese protokolu komunikasaun wainhira instituisaun infrenta krize balun:

Wainhira mosu krize ou situasuan emerjênsia balun, komunikasaun ne’ebé  efikas asumi papel krítika tebes. Nunee, governantes sira tenke  estabelese protokolu komunikasaun ne’ebé  define ho diak wainhira mosu krize iha instituisaun nuudar aktus  antesedênsia hodi garante informasaun sira ne’ebé presiza atu partilla ba  públiku ho koretu hodi lahamosu espekulasaun negativus husi púbiku. Aborda ho forma proativa ba preokupasaun hirak nee hodi kuntinua fornese orientasaun ba públiku,  governantes nee inspira nafatin konfiansa  ho kapasidade  ne’ebé iha hodi administra krize hirak nee.

  1. Promove parseria públiku no mos privada:

Kolaborasaun  entre  governu no organizasaun naun governamentais, empreza no grupu komunitáriu sira sei  aumenta kunfiansa wainhira instituisuan hirak nee presiza informasaun nesesita hodi partilla ba malun. Nunee. Liuhusi parseria estratégika sira nee, governantes sira esplora ona rede ezistente hodi hetan hanoin  valiozu sira hodi alkansa metas sira ne’ebé atu atinzi ba intereses públiku nian. Kolaborasaun nee laos deit mellora jestu komunikasaun maibe  promove mos  sensu responsabilidade hodi partilla  preokupasaun  públiku.

  1. Implementa Mekanismu komunikasaun konaba simu komentariu husi públiku:

Hodi mellora jestaun komunikasaun instituisuan estadu nian, esensial tebes hodi estabelese mekanismu simu opiniaun husi  públiku hanesan opiniaun,preokupasaun no sugestaun. Governantes sira tenke ativamente rona mos públiku sira nia komentariu  no nesesita tebes hodi toma medidas nesesária ne’ebé lida ba preokupasaun públiku nian. Modelu  diálogu bidiresional nee sei  ajuda hodi kria konfiansa públiku, aumenta mos  partisipasaun  públiku no hametin  prosesu hotu konaba desizaun sira ne’ebé maki ha ho transparente.

Ikus liu no aprende husi lisaun pasadu até data, Instituisionaliza Serbisu Relasaun Públika iha instituisaun estadu sira nu’udar asuntu krusial ne’ebé presiza toma medidas hodi aborda pensamentu  harí Diresaun Relasaun Públika nuudar unidade permanente iha instituisuan estadu hotu wainhira ita hakarak prezerva memoria instituisaun sira hodi sai heransa ba jerasaun sira tuir mai. Esperiensia hatudu katak, politizasaun ba serbisu konaba asegura informasaun husi atividade instituisaun nian sei lakon iha kada tinan lima wainhira mandatu kada governantes ida hotu, sei husik lisaun ladiak ba futuru tamba la konsege prezerva memoria instituisaun husi atividade hotu ne’ebé tuir lolos arkiva nuudar journada instituisaun nian hodi sai referensia iha tempu aban bainrua. Tamba iha tempu aban bain rua, jerasaun sira tuir mai sei halo peskiza mais klean konaba instituisaun estadu sira ninia atividade maibe sira labele hetan informasaun sira nee, tamba deit ita la prezerva emoria sira nee iha fatin ne’ebé lolos  tamba deit politizasaun iha jestaun serbisu komunikasaun ne’ebe ninia abut sai metin tiha ona..

Nune’e, wainhira instituisaun governamentais sira rekuñese konaba importansia papel Relasaun Públika iha kada institusaun, sertamente governamentais sira konstrui ona  jestaun komunikasaun efikas no transparênsia.  No ikus liu, prezerva ba iha memoria instituisaun husi informasaun sira ne’ebé divulga sai lor-loron bele salva guarda ona iha fatin lolos no propriu wainhira iha mudansa governantes sira.

Advertisement

Lisaun boot ne’ebé ita aprende to ohin loron atu labele repete mak”Membru Governu ida wainhira ninia mandatu hotu, informasaun konaba instituisaun nian durante ninia ukun mos lakon husi públiku”. Se situasaun nee kuntinua nafatin, ita sei husik heransa konaba istoria instituisaun nian sei sai buat neebe la vale ba jerasaun sira tuir mai.

Hosi: Renato da Costa

Kontinua Le'e
Advertisement
Hakarak Hato'o Komentariu?

Husik Hela Komentariu

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Opiniaun

Timor Leste; Next?

Published

on

Hakerek na’in; Quintiliano A. Belo

(more…)

Kontinua Le'e

Opiniaun

Revitalizasaun Servisu Estensaun Agrikóla ba Futuru Agrikultór iha Timor-Leste;

Published

on

Hakerek na’in; Quintiliano A. Belo

(more…)

Kontinua Le'e

Opiniaun

Fanatismu Ba Grupu Arte Marsiais: Bele Halakon Sentidu “Maun-Alin” Nudar Maubere ou Timor Oan

Published

on

Husi: Pe. Domingos Godinho de Araújo

(Missionário do Verbo Divino iha Portugal)

(more…)

Advertisement
Kontinua Le'e
Advertisement

Trending