Connect with us
Pakote Ahi

Nasionál

TMR Enkoraja Traballadór Timoroan bá Japaun Servisu ho Dixíplina

Published

on

Hatutan.com, (14 Setembru 2023), Díli-Eis Primeiru Ministru iha Governasaun da-VIII, Taur Matan Ruak, enkoraja traballadór Timoroan na’in-hitu (7) ne’ebé atu bá servisu iha Japaun, tenke ho dixíplina.

Lee Mós: Japaun Preparadu Simu Traballadór Timoroan, Faze Dahuluk Na’in-11

Eis PM Taur Matan Ruak. Foto/Elio dos Santos da Costa

Durante nia diskursu iha serimónia  despedida traballadór Timoroan na’in-7  ne’ebé atu ba servisu iha Japaun, Taur Matan Ruak, fó hanoin hikas kona-bá loron 14 setembru tinan ne’e, nu’udár loron ida istóriku bá Timor-Leste, tanba foin dala-uluk, estadu Timor-Leste bele haruka nia oan sira bá Japaun, atu servisu.

Esforsu ida ne’e, atu akontese, lori tinan naruk loos. Finalmente, Japaun aseita, simu duni Timoroan sira.

Advertisement

“Mais ita-nian oan sira mós, ita husu para bele kontinua mantein dixíplina. Japaun, rai ida dixiplinadu loos,” Taur Matan Ruak, iha salaun SEFOPE Caicoli, Kinta (14/09/2023).

Xefe  Governu RDTL iha mandatu 2017-2023 ne’e haktuir, Japonéz sira iha motto ida, no sira-nian motto maka “moris para halo servisu”. Timoroan sira nian motto oin seluk, “servisu para buka moris,”.

“Buat rua la hanesan. Ida, moris para atu servisu, ida fali, servisu atu moris. Tanba ne’e, ita-nian ne’e, kuandu osan iha ona, ita bá tuur, gasta hotu lai, ita tenke servisu fali. Loron manas, ita bolu malu, tuur tiha iha mahon. Ida ne’ebé lakohi sai hosi loron-manas, ita dehan hanesan ne’e, aban bainrua ó mate, ó lori osan bá lalehan, han. Ne’ebé, ita bolu malu bá tuur tiha iha mahon,” hateten TMR ho hamnasa. 

“Japaun siranian, lae. Moris atu servisu. Ne’ebé, servisu to’o mate. Entaun, filozófia la hanesan. Sira nian, iha buat balu, bá sira ne’e sagradu, pontuálidade. Ita boot sira haree, pontuálidade. Sira, sinku-minutus antes, sira iha ne’ebá ona, sira la hein ita,” eis primeiru ministru RDTL ne’e fó hanoin.

TMR husu bá traballadór sira na’in-7 bainhira servisu iha Japaun, tenke respeita bá iérarkia. Ida ne’ebé mak boot, ida ne’ebé ki’ik, ida ne’ebé mak foun, ida ne’ebé mak tuan.

Advertisement

Traballadór Timoroan na’in-7 foto hamutuk ho eis PM TMR, SEFOPE ho Embaixadór Japaun mai TL. Foto/Elio dos Santos da Costa

“Ne’e sira-nian maka’as. Respeitu bá iérakia, respeitu bá ema. Ita-boot sira haree, sira-nian, hakru’uk mak komprimenta. Ita nian (Timor), dala-ruma ita komprimenta, ita la’o dadauk, fila kotuk, mak komprimenta. Sira (Japónez), lae. Bá uma, sapatu tau hela iha odamatan, la lori tama uma-laran. Hatais fali xinélus, tama mai uma-laran. Entaun, iha buat balu  ita-nian oan sira, ha’u hatene  aprende ona,  agora, mantein ida ne’e,” Taur Matan Ruak fó hanoin tán.

Traballdór na’in-7 ne’ebé tuir oráriu, iha Sábadu (16/09/2023), atu arranka  ona bá servisu Japaun ne’e, sira hanesan primeiru grupu. Tanba ne’e, sira-nian dezempeñu ne’ebé di’ak, sei loke liután dalan bá sira ne’ebé tuir mai.

“Sé imi nian dezempeñu di’ak, kompañia hothotu dehan, ó Timor oan hira? Ita nia prestíjiu, kredibilidade, fama sa’e, ou aumenta sira selu, bolu ita-nian oan sira,” Taur fó hanoin.

Mais, uainhira to’o iha ema nia nasaun, traballadór sira sai hosi sistema kontratu nian, tanba la fiar-aan, maka sira mós taka dalan, la’os bá sira nian aan de’it, mais bá sira ne’ebé mak tuir mai.

“Entaun, favór ida, ita-boot sira tenke mantein dixíplina, labele ke ita-nian instrutór sira fó instrusaun hothotu, para ita-boot sira bele admite ita-boot sira-nian aan, atu bá iha ne’ebá,” tenik Taur Matan Ruak.

“Ha’u kontente loos, tanba lideransa hosi sentru formasaun Queshadip Ruak, mai iha ne’e, ami bele kontribui ho joven oan sira iha ne’e. No señor sekretáriu, obrigadu barak bá oportunidade ida ne’e bá ami, no ami promete para, kontinua fó ami nian kontribuisaun bá ita-nian oan sira, bá iha rai-liur,” Taur dehan.

Advertisement

La to’o de’it iha ne’e, TMR husu liu-liu bá traballadór sira na’in-7 ne’e, atu fokus bá buat tolu. Ida, proativu, katak, sira mak tenke buka bola. Bola labele buka fali sira. Rua, husu traballadór sira haree ida ne’ebé importante liu bá sira nia vida.

SEFOPE Husu Traballadór Sira Tenke Sai Xáve

SEFOPE entrega termu kontratu entre traballadór ho Governu bá inan-aman traballadór sira-nian. Foto/Elio dos Santos da Costa

IX Governu Konstitusionál liuhosi Sekretáriu Estadu bá Formasan Profesionál no Emprégu (SEFOPE), Rogério Araújo Mendonça, husu bá traballadór sira ne’e, tenke sai hanesan xáve bá sira-nian aan rasik.

“Husu bá traballadóres, ita-boot sira hetan oportunidades, ita-boot sira mak sai hanesan xavi. Sé ita-boot sira bá, iha ita-boot sira nian komportamentu, ohin, ita-nian na’in eis primeiru ministru sita ona, kultura Japaun, ita-boot sira hatene, oras ne’e importante tebebes. Respeita ema seluk nia kultura, depois hatudu ita-boot sira ninian progresu iha servisu,” SEFOPE Rogério Mendonça fó hanoin.

“Sé ita-boot sira na’in hitu ne’ebé mak hetan oportunidade primeiru ne’e mak iha komportamentu di’ak, otomatikamente, sei fó espasu bá ita-nian timoroan sira ne’ebé mak hakarak mós atu bá. Sé imi sira na’in hira ne’e mak hatudu komportamentu la di’ak, signifika, sei taka fila-fali dalan bá sira seluk,” tenik Rogério Mendonça.

Deklarasaun Embaixadór Tetusya Kimura

Advertisement

Iha biban ne’e, Embaixadór Japaun mai Timor-Leste, Tetusya Kimura, hateten, partisipasaun joven Timoroan sira iha Programa Estájiu Tékniku Japaun nian, sei fó vantájen maka’as, tantu bá Japaun ho nia sosiedade envelesida (ferik-katuas sira) boot, nomós bá TL ho nia proporsaun joven ida boot tebes.

“Ha’u fiar katak, ita-boot sira nakonu ho esperansa, no espektasaun, atu aprende abilidade agríkola, uainhira sei iha Japaun, no kontribui bá konstrusaun nasaun timor-leste nian, ho abílidade hirak ne’e, uainhira ita-boot sira fila,” dehan Embaixadór Tetusya Kimura.

Embaixadór Japaun mai Timor-Leste, Tetusya Kimura. Foto/Elio dos Santos da Costa

“Ho abílidade sira kona-bá kultivasaun modo no ai-funan, sira ne’ebé sei hetan iha Kochi, provínsia ida avansadu liu, en-termu de agríkola iha Japaun. Ha’u hein katak, ita-boot sira sei kondús setór agrikula iha Timor-Leste, atu buras liu, uainhiira, fila mai Timor,” tenik nia.

Diretór Jerál SEFOPE, Paulo Alves, esplika, prosesu selesaun ka rekrutamentu bá traballadór sira ne’e, hahú kedas iha tinan 2022, to’o ohin loron. Prosesu selesaun ida ne’ebé maka transparantem rigorózu, nú-fin, SEFOPE hetan sira na’in-14, no ikus mai, ida rezigna aan, hela de’it sira na’in-13.

Iha prosesu selesaun ida ne’e, en-prinsípiu, hanesan ohin hatete, ho KOCHI-AGRIFAM, hanesan kompañia privádu ida ne’ebé hala’o negósiu iha setór agrikultura ninian, ne’ebé maka iha altura ne’ebá, SEFOPE konsege fasilita kandidatu traballadór hamutuk na’in-64, ho kompozisaun feto 17, mane 47.

Kandidatu sira ne’e, mai hosi sentru formasaun lian Japaun ninian ne’ebé eziste iha Timor-Leste. Sentru formasaun hirak ne’e mak hanesan, Sentru Formasaun Mira Seto Covalima, Queshadip Ruak Dili, Santa Rafael iha Bebonuk, Young Man Cristian Association (YMCA) iha Tasi-tolu, Dili.

Advertisement

Razaun hili fatin haat ne’e, tanba kandidatu sira ne’ebé mak atu bá partisipa iha programa TIT, tenke nú-mínimu iha sertifikadu lian Japaun ninian. Hodi nune’e, SEFOPE servisu hamutuk, fasilita traballadór sira ne’e, ikus mai, kompañia ka empregadór sira ne’e, konsege rekruta duni ema hamutuk na’in-14.

Hafoin halo prosesu selsaun ida ne’ebé mak transparante no akuntável, ikus mai, empregadór KOCHI-AGRIFAM, konsege selesionadu kandidatu na’in-14 ne’ebé mak mensionadu, hosi sira na’in-64.

Ikus mai, iha traballadór ida mak rezigna aan, tanba iha oportunidade hanesan, nia mós hetan oportunidade kontratu hosi Korea Súl, hodi bá partisipa iha servisu ida, bolu dehan Employment Permit System, no traballadór ne’e, oras ne’e dadauk, dezloka tiha ona bá servisu iha Korea Súl.

Liuhosi komunikasaun sira ne’e, SEFOPE hato’o duni bá empgrefadór sira, ho deskulpa katak, prosesu selesaun na’in-14, ikus, selesaun 13, ho razaun ne’ebé mak sira aprezenta, ikus mai, sira mós bele perdua Timor, no sira kontina simu nafatin traballadór na’in-13, ne’ebé mak oras ne’e dadauk, prepara atu bá servisu iha Japaun.

“Parabéns bá alin sira ne’ebé mak liu ona iha prosesu ida ne’e, hodi bá partisipa iha programa TIT. Dezeju susesu bá imi hotu, no husu imi atu servisu ho dixiplina, nakonu ho dedikasaun tomak, tanba ita-boot sira sei sai sasukat bá alin sira ne’ebé maka sie tuir tán bá Japaun, iha aban bain-rua nian,” hateten Paulo Alves.

Advertisement

Kandidatu sira na’in-13 ne’e, mai hosi Munisípiu Aileiu ema na’in-rua (2), Ainaro na’in-1, Baucau na’in-2, Covalima na’in-3, Dili na’in-2, Ermera na’in-1, ho Bobonaro na’in-1.

“Sé ita-boot sira la hatudu dixiplina no la hatudu prestasaun servisu ne’ebé di’ak, konserteza, ita sei taka odamatan bá alin traballadór sira seluk, ne’ebé maka hakarak mós tuir ita-boot sira bá servisu iha Japaun,” diretór jerál Paulo Alves fó hanoin tán.

Jornalista: Rogério Pereira Cárceres

Advertisement
Kontinua Le'e
Advertisement
Hakarak Hato'o Komentariu?

Husik Hela Komentariu

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Nasionál

Sei Foti Hotu Veíkulu Estadu Ne’ebé Estasiona iha Kargu Xefia Sira-Nia Uma

Published

on

Hatutan.com, (26 Abríl 2024), Díli-Ekipa fiskalizasaun konjunta sei bá foti obrigatóriu veíkulu (karreta ho motór)  Estadu nian ne’ebé durante ne’e estasiona iha utilizadór sira-nia rezidénsia privadu.

(more…)

Kontinua Le'e

Nasionál

Papél Mídia Importante Hodi Kontribui bá Prezerva Memória Pasadu

Published

on

Hatutan.com, (24 Abríl 2024), Díli-Centro Nacional CHEGA! Institutu Públiku (CNC, I.P) konsidera mídia ka jornalista sira-nini papél importante tebes atu bele halo kobertura kona-bá akontesimentu sira istóriku hodi bele kontribui bá prezerva memória sira pasadu nian.

(more…)

Kontinua Le'e

Nasionál

Posibilidade Governu Aprezenta Kandidatu Foun Komisáriu CAC

Published

on

Hatutan.com, (23 Abríl 2024), Díli– Vise-Ministru Asuntu Parlamentár,  Áderito da Costa Hugo, informa proposta Lei, 2ª alterasaun bá Lei n°8/2009, 15 de jullu kona-bá Komisaun Anti-Korrupsaun (CAC siglá portugés), aprova  final global ona iha Parlamentu Nasionál iha loron 22 fulan-Abríl,  ho nune’e, Governu sei haree fali timoroan feto ka mane ne’ebé prenxe rekizitu hodi kandidatu  bá komisáriu CAC atu aprezenta bá Parlamentu Nasionál hodi hakat bá eleisaun.

(more…)

Kontinua Le'e
Advertisement

Trending